Normaalia vuodenalun alkukankeutta

Laiskanlaisessa välipäivien odotustilassa on työvuosi Työhuone Impolassa lähtenyt liikkeelle. Jos olisin normaali palkansaaja, tänään olisi vuoden toinen työttömyyspäivä, mutta Sipilän hallituksen uusien lakivääntöjen mukaan olen freelancerina yrittäjä, enkä näinollen ole oikeutettu työttömyyskorvauksiin, joten jotain sitä pitää yrittää, vaikka ei palkkaa saisikaan.

Tänään vuoden toisena työpäivänä heräsin vasta puolen päivän maissa, mutta hätäkös tässä, hommat eivät mihinkään karkaa, eikä palkkaakaan juokse pankkitilille ennen 13.1.2016, jolloin minun kevään kansalaisopistokausi alkaa taas. Työpuhelin ei soi eikä työsähköpostit vingu, joten nautitaan nyt vielä vähän tästä suvannosta. 

Minulla on viimeksi työn vuoksi ollut herätyskello toiminnassa 12.12.2015 ja seuraavan kerran kello särähtää korviini 11.1.2016, jolloin rikon MEKA TV joulurauhan Tampereella. Jotain kaikenlaista pientä työpuuhaa Työhuone Impolassa on tullut tehtyä, mutta ei kellon eikä allakan kanssa. Joulun jälkeen editointimyllykin on ollut ihan vaiti. Hyvä niin.

Tämän vuoden työtilanne näyttää vielä umpisurkealta, mutta muuten moni asia on kohtuu hyvin. Pitää koittaa vaan ajatella noita kohtuu hyviä asioita vielä tämä viikko. Ensi viikolla onkin sitten vuorossa taas Ison rattaan, ankaran työnhaun ja Myrskylinnun käynnistys. 

Uuden vuoden ensimmäisenä päivänä uhrasin vapaa-ajastani yhteensä noin tunnin verran päivittäessani nettisivut tälle vuodelle ja siirtäessäni tyhjyyttä kolisevat työtilauskirjat vuodella eteenpäin. Vanha allakka roskiin ja siinä olikin kutakuinkin kaikki, mitä työelämän alttarille silloin uhrasin.

Sain viime vuoden työtehtävälistan tehtyä. Tai oikeastaan siirrettyä tälle vuodelle, tämän vuoden työtehtävä listassa on nyt 89 tehtävää, joista 38 on keskeneräistä editointitehtävää. Suurin osa noistakin on palkattomia juttuja, jotka joskus heikkopäisenä hätäpäissäni olen luvannut tehdä loppuun sitten kun aikaa on, eikä tuota aikaa ole sitten löytynytkään.

Sen verran isoratas päässä liikahti eilen, että heräsin jo kuuden maissa pohtimaan vuoden vääntöjä 89 kohdan työlistan kanssa. Tein muutaman helpon rutiinitehtävän pois, jotka eivät lyhentäneet tuota listaa laisinkaan. Viisi tuntia sitten jaksoin työhommia puurtaa ja sitten olikin jo vuoden ensimmäisten työpäikkärien aika.

Normaalia vuodenalun työkankeutta siis. Viime syksyn rankat rutistukset alkavat olla poissa harteilta ja akut on kutakuinkin ladattu, joten sopii sitä tämän vuoden taakkaa jo näille rupisille harteille kasatakin vähän kerrallaan. Mutta ei vielä kellon eikä allakan kanssa. 

Porin päreitä vuoden viimeisenä päivänä

Vuoden viimeinen tilitys Työhuone Impolassa on Porin kulttuurilautakunnalle kertomus apurahan käytöstä 2015. Viimeinen lähetyspäivä kun oli tänään ja sainkin sen taas hyvissä ajoin kello 13:48 lähetettyä.

Olin varautunut selittämään kertomuksessani koko hankkeen juurta jaksaen, mutta huomasin onneksi ajoissa, että kertomus saa olla maksimissaan yhden liuskan mittainen. 

Olisin kyllä kirjoittanut 4 liuskaa nopeammin kuin tiivistänyt kaiken yhteen liuskaan. Tästä syystä sainkin lähetettyä postin vasta kello 13:48, kun esimerkiksi viime vuonna sain saman vuoden viimeisen tilityksen tehtyä jo kello 12:49.

Vähän on taas sellainen sukkela olo työn kannattavuudesta. Taiteilija-apurahoista aina hihkutaan ja onnitellaan, mutta kun laskin tuntipalkkaa, niin jossain 5,86 huiteissa se taitaa olla, 46,88 päivässä. Onnitelkaa te vaan moisesta rahasammosta. Hullut ne vissiin vaan työtä tekee. Työttömänä olisin tienannut muuten 52,61 päivässä, jos saisin palkkatyöläisenä ansiosidonnaista. Freelacerina olisin saanut tapella viikkotolkulla kaikkien paperisotkujen ja virkaihmisten kanssa, joten mieluummin teen oikeita hommia pienemmällä rahalla kuin tappelen ilmaiseksi vapaa-aikaani hukaten virkaihmisten kanssa.

Sipilän hallituksen uusien lakien myötä en saa ensi vuonna freelancerinä enää mitään, kun lain myötä minut tuomitaan yrittäjäksi. Toivottavasti joku apuraha jostain ropisee tai sitten ihan palkattua työtä vaan tulisi reilusti lisää, heikolta näyttää ensi vuosi vielä.

Tuo Porin apuraha oli kyllä aikamoisen elintärkeä monessakin mielessä, jos ei omaa tilipussia ajattele vaan työn mielekkyyttä vaan. Onneksi sentään viime vuonna niitä palkkatöitäkin löytyi sen verran, että pystyi työskentelemään yleishyödyllisten mukavien asioiden kanssa apurahallakin yleishyödyttömän työttömyyden sijaan.

Näin se sitten meni, yhdelle liuskalle sepustettuna.

Porin kaupungin kulttuurilautakunta                                 31.12.2015

Selvitys työskentelyapurahan 2015 käytöstä

OSALLISUUDEN JÄLJILLÄ 2015

Olen käyttänyt Porin kaupungin kulttuurilautakunnalta myönnettyä 1500,- henkilökohtaista taitelija-avustusta 32 täytenä työskentelypäivänä 19.5.-31.12.2015 välisenä aikana sellaisina päivinä, jolloin minulla ei ollut muuta palkkatyötä ja olisin ollut oikeutettu saamaan työttömyyskorvausta sen sijaan, että olen tämän tuen myötä saanut itseni työllistettyä hakemuksessa esitetyillä tavoilla.

Apurahan turvin olen pystynyt työllistämään kaksi kehitysvammaista harjoittelijaa ja mediatyöntekijää 1-3 päiväksi viikossa kesäkuussa sekä elo-joulukuussa 2015. 

Tämä apurahan turvin koulutettu työryhmä on toiminut apu- ja vertaisohjaajina erilaisissa hankkeissa ja kursseilla Porissa sekä valtakunnallisestikin.

Tärkeimmät ja keskeisimmät tehtävät ovat olleet 

- Avain orkesterin levytyksen yhteydessä tehdyn dokumenttielokuvan kuvaukset ja jälkityöskentely

- Erityisryhmien radiotoimittamisen koulutuksen suunnittelu ja koulutuspaketin kehittäminen. Koulutus toteutettiin myöhemmin valtakunnallisesti yhteistyössä Radio Valon kanssa mm. Oulussa, Etelä-Pohjanmaalla, Turussa ja Kotkassa.

- 21.8. Blue Sea Film Festivaaleille rakennettu Osallisuuden jäljillä -elokuvanäytös esittelyineen ja ensi-iltoineen

- 8.9. YK:n lukutaitopäivään osallistuminen Tampereella sekä vuoden 2016 ja 2017 Porin Lukutaitopäivän tapahtumiin suunnittelu ja valmistautuminen

- Ollessani itse työllistettynä apurahan turvin, sain palkattua Me Itse ry:n kautta itselleni ”sijaisen” kahdeksi kuukaudeksi puolipäiväiseksi Me Itse valtakunnallisten lyhytelokuvien editoijaksi 

- 2.12.valtakunnallisen Osallisuuden jäljillä -erityisryhmien elokuvaseminaarin järjestelyt ja toteutus. 

- Perinteisesti olemme saaneet Satakunnan Elävän Kuvan Keskukselta apua vuoden lopussa jälkitöihin ja jälkituotantoon. Tänä vuonna SEKKin työntekijät olivat joulukuussa pakkolomilla, joten pystyin tekemään nämä loppuvuoden jälkityöt itse tämän apurahan turvin joulukuussa

- 8 lyhytelokuvan jälkityöskentely, joista 3 viimeistä julkaistaan alkuvuonna 2016

Merkitykset

- Sain mahdollisuuden toimia kokopäiväisenä ohjaajana koko apurahakauden ajan ilman työttömyysjaksoja ja edetä toimintasuunnitelmien mukaisesti.

- Sain työllistettyä 2 kehitysvammaista koko ajaksi sekä yhden ohjaajan kahdeksi kuukaudeksi itseni lisäksi

- SEKKin ollessa pakkolomilla, minulla oli mahdollisuus hoitaa tehtävät loppuun

- Sain kehitettyä ja ylläpidettyä MEKA TV toimintamalleja tulevaisuutta ajatellen pääosin hakemani toimintasuunnitelman mukaisesti

- Apurahan merkitys porilaiselle kehitysvammaisten tekemälle omaehtoiselle kulttuurityölle oli erittäin suuri näinä vaikeina taloudellisina aikoina

Menköön nyt tuonne auringonlaskun mukana tuo vuosi 2015.

Synkkä päivä Työhuoneen uumenissa

MEKA TV ryhmillä on jo kuukauden joulurauha menossa, eikä minullakaan kuukauteen ole kuin yksi työmerkintä allakassa. Tehtävälistassa olisi vielä tänä vuonna 83 tehtävää, joten joulurauha ei ihan vielä ulotu tänne Työhuoneen uumeniin.

Vuosi on ollut raskas, mutta tuottelias ja antoisa. Taloudellisestikin taidetaan päästä plussan puolelle, mutta se taas johtuu ihan Sipilän hallituksesta. Sipilän tuulihattuporukat tehneet elämäni niin epävakaaksi, että olen tänä syksynä toistaiseksi siirtänyt kaikki hankinnat jonnekin hamaan tulevaisuuteen. Saattaa olla, että joudun katumaan sitä, mutta minkäs teet. Periaatteessa minulla on kaikki, mitä tarvitsen kouluttamiseen, mutta koulutusvälineet vanhenevat nopeasti ja käyttämäni kalusto on hieman vanhanaikaista, vaikkakin toimivaa.

Tänä vuonna MEKA TV on tuottaa kutakuinkin 90 lyhytelokuvaa ja episodia. Keskeneräisten töiden listalla odottaa vielä 40 editointia, joista ei taida kyllä kaikista tulla valmista, kun rahoitus ja työaika puuttuu näistä enimmäkseen.

Tilanne onkin hieman nurinkurinen tänään, sillä vaikka tänä vuonna on hommia piisannut tuon 90 lyhärin verran, ensi vuodeksi ei ole vielä yhtäkään varmaa sopimusta tehty. Tuon mukaan ensi vuosi näyttää siis olevan täydellinen katastrofi tämän hetken tosiseikkojen valossa.

Varmaa on, että kansalaisopistot jatkavat Eurajoella, Harjavallassa, Huittisissa, Merikarvialla, Nakkilassa ja Porissa. Näistä tulee sitten leipää pöytään 144 palkallisen työtunnin verran.

Melko varmaa on, että yhteistyö Me Itsen, Tukiliiton ja Radio Valon kanssa jatkuu. Näistä saattaa tulla sitten toinen mokoma 144 palkallisen työtunnin rupeama. 

Me Itse taustatukihenkilönä voin tehdä kutakuinkin ainakin 144 vapaaehtoistyötuntia, joista saan jonkinlaista kulukorvausta.

Jokseenkin varmaa on siis ainakin 432 työtuntia ensi vuonna. Äkkiseltään se tuntuu ihan kohtuulliselta, mutta se tekee työpäivissä vain 54 työpäivää eli kuukautta kohti keskinmäärin 4,5 työpäivää.

Eilen Suomen hallitus teki päätöksen, joka todennäköisesti tarkoittaa sitä, että minut tulkitaan yrittäjäksi, jolloin minulla ei ole oikeutta työttömyyskorvauksiin. Jotain siis tarttis pakosti yrittää, jos mielii saada leipää pöytään. Sinänsä nuo tulottomat ja säännöttömät tilikaudet eivät muuten hetkauttaisi minua tällä hetkellä kovinkaan paljoa, mutta kun on nuo säännölliset menot.

Mutta katsotaan nyt vähän aikaa, mitä tapahtuu. Minulla ei koko syksynä kovinkaan montaa kokonaista vapaapäivää tainnut olla, joten lienee aika vähän löysäillä sen jälkeen kun olen saanut tuon 83 tehtävän listan lyhennettyä olemattomiin tai siirrettyä sen ensi vuoden harrastuksiin.

Aamupalaksi vatsapuruja

Aamupalaksi taas vatsapuruja ja paljon ylimääräistä päänvaivaa, miten tässä nyt loppuvuosi ja ensi vuosi oikein selvitään.

Loppuvuoden työlista on taas loppumattoman pitkä ja SEKKin tulevat pakkolomat mutkistavat asioita ja aiheuttaa Impolan työhuoneelle paljon ylimääräisiä palkattomia työtunteja. Näin ainakin näyttää tänään.

Kokonaan tyytymätön en tänäänkään ole, moni asia etenee nyt vauhdilla ja hyvin. Se mikä tekee minyt enimmäkseen tyytymättömäksi on se, että asiat, jotka etenevät hyvin, eivät kartuta minun omaa pankkitiliä mitenkään.

Mutta mitenkäs ennen tänä armon päivänä 12.11.? Ei minun työelämäni tämän kummoisempaa viime vuosina ole ollut. Normaalia pitkää työputkea syyskaudella ja sitten joulukuun kehitysvammaisten teemaviikon jälkeen kaikki loppuu kuin seinään. 

Tänään minulla on suhteellisen rauhallinen 16 tunnin työpäivä menossa, eikä menojakaan ole kuin Ahlaste tuupi. Viime vuonna oli myös kohtuu yksinkertainen päivä, kun työtehtäviä ei ollut kuin kolme; 

Päivän tähän astiset työtehtävät on kerrottu kolmella sanalla; purkua, valmistelua, pakkaamista, purkua, valmistelemista, pakkaamista, purkua, valmistelemista, pakkaamista, purkua, valmistelemista, pakkaamista, purkua ja valmistelemista. - 12.11.2014

 Viime vuonna olin tähän aikaan vuodesta erinomaisen tehokas. 

Eipä ole ikinä onnen lahjat tasan. Viikko sitten tuskailin, että mahdoton 108 kohdan loppuvuoden työlista tappaa, mutta nyt kun olen viikon aikana saanut työlistan lyhenemään 84 tehtävään, niin nyt tuskailen, että jos sama tahti jatkuu, olen neljän viikon päästä kokonaan työtön. - 12.11.2014

Tämän päivä työlista on 115 tehtävän mittainen, joten tuota samaa työttömyyden vaaraa ei ole, palkattomuuden vaaraa vaan.

2013 oli Kansalaisuuden mekin ansaitsemme järjestelykiireet suurimmillaan. Niin oli muuten 2008, 2009, 2010, 2011, 2012 ja 2014 vuonnakin. Tänä vuonna seminaarikiireitä on siis ollut 8 vuotta peräkkäin. Tällä hetkellä näyttää siltä, että ainakin 2016 ja 2017 seminaari järjestetään, jos vain ensi vuosi jotenkin taloudellisesti selvitään.

2011 tänä samaisena päivänä oli kuvauspäivä Loimaalla.

Kävin silloin muuten 1. kertaa sm-tason lentopalloa katsomassa ja ymmärsin pelin juonen heti;

1. kertaa sm-tason lentopalloa katsomassa. Toinen joukkue johtaa 2-0 jihuu! Toinen on tappiolla samoin lukemin. - 12.11.2011

Pelin jälkeen menimme editoimaan nuorten kanssa FENIX elokuvaa Loimaan kaupungin valtuustosalille.

Loimaan kaupungin valtuustosalista terveisiä. Ei hassumpi paikka viettää lauantai iltapäivää mukavassa seurassa. 12.11.2011

Vapaaehtoistyön ja palkkatyön merkityksiä silloinkin tuli pohdittua.

Vapaaehtoistyöllä ja ilmaistyöllä on vissi ero; vapaaehtoistyöstä saa palkaksi vähintään hyvän mielen, mutta ilmaistyötä on pakko tehdä, jotta olisi edes pientä toivoa joskus saada jonkin sortin palkkaa tehdystä työstä tai sitten ei. - 12.11.2011

18000 minuuttia

Pitkin vuotta olen tuskaillut epätoivoisen keskeneräisten editointitöiden kanssa. Viimeksi tuskailin asian kanssa elokuun puolessa välissä, hommia oli kesken 54 juttua eli jos jokaisen työn loppuuviemiseen tarvitaan noin 5 tuntia aikaa, niin editointihommia oli edessä tiedossa ainakin vähintään 15900 minuuttia.

Viime viikon keskiviikkona tilanne oli pahempi kuin milloinkaan aiemmin minun työelämässäni. Keskeneräisiä hommeleita oli 60 kappaletta eli 18000 minuuttia pitää jostain selkänahasta repiä työaikaa nykyisten hommien järjestämisestä pois työpöydältä.

Viime viikkojen tilannetta on pahentanut se, että matkatöitä ja ryhmiä on paljon, sitkeä flunssaväsy on sitten vienyt voimia sen verran, ettei ole pakollisten hommien jälkeen jaksanut mitään ylimääräistä. Viimeinen pitkä 36 päivän työviikkokin kyllä vei tehokkaasti takkia tyhjäksi. 

Tilanne on nyt toivottavasti muuttumassa. Syksyn kurssit ovat käynnistyneet, uusia videoita on tulossa vain vähän ja kaikki ryhmät työstävät nyt näitä jo kuvattuja juttuja eteenpäin. Saan myös seuraavan kahden kuukauden aikana palkattua puolipäiväisen editoijan purkamaan tätä ennätyksellistä sumaa. 

Keskeinen ongelma on tuo vanha tuttu; hommia olisi kahdelle osaajalle, mutta palkkaa vain yhdelle. Eikä ammattitaitoa vaativaa työtä oikein voi teettää talkootyönäkään muuta kuin itselle vaan. 

Viime viikolla sain sitten 3 työtä pois käsistä, eikä tilalle tullut kuin 1 kpl. Kaiken uhallakin pidin pari vapaapäivää ja eilen tein vain palkallisia hommia, enkä muuta jaksanut. 

Tänään olen ahertanyt 2 työtä pois päiväjärjetyksestä, eikä tilalle tällä aikaa ole tullut kuin yksi työ. Olisiko sittenkin pientä toivonkipinää ilmassa, kun editointihommia ei ole enää jäljillä kuin 57 kpl eli 17100 minuuttia enää vain.

Joskus keväällä haaveilin, että olen oikein tehokas ja nypin näitä videoita #elokuvapäivässä vauhdilla pois, mutta eihän tuosta mitään tule. Viime aikoina olen saanut siis vain kutakuinkin normaalit elokuvaviikossa tuutista ulos.

Tänään kuitenkin tuutista ulos tuli siis tämä "elokuvapäivässä 98. Ahlaste tuupin syysuutiset. Homma oli jostain syystä aika työläs ja siihen meni nuo lähes lakisääteiset 300 työminuuuttia.

Seuraavaksi sitten päivän päätöihin käsiksi. Malikkeen DVD kokonaisuutta vääntämään ja illalla vielä Nakkilaan, jossa siellä tosin taidetaan alkaa kuvaamaan tuota seuraavaa 58. keskeneräistä elokuvatyötä.

Hitaasti siis vääntyy alaspäin tuo minuuttityömääräsuma, mutta toivottavasti ei enää ikinä tule tuota 18000 minuuttia täyteen. Toivossa eletään siis tänään.

Tänä päivänä 18.8.

Viime päivinä olen taas ollut enimmäkseen tyytymätön omaan jaksamiseen, työmäärän paljouteen ja väsynyt siihen, miten vähän päivässä saa aikaan. Menossa on lomanjälkeisen ensimmäisen työviikon 16. työpäivä ja vähän alkaa näyttää siltä, että seuraava ihan oikea ja kokonainen vapaapäivä on vasta syyskuun 20. päivä. Vapaat hetket ja oma aika on vaan napattava sieltä täältä työn sallimissa rajoissa.

Viime päivinä olen kyllä saanut onnettoman vähän mitään näkyvää aikaan, mutta ei tässä mitään erinomaisen erityistä näihin aikaisempiin vuodenkiertoihin verrattuna ole. Samat kiireet ja tuskat vuodesta toiseen viime vuosina.

Perinteisesti elonkorjuun alussa lomien lopussa menee paljon aikaa Blue Sea Film Festivaalien järjestelyissä. Vaikka periaatteessa minun osani on pieni, se jakaa työvuoden monellakin tapaa siinä kuin uusi vuosi ja kesäloma. On aika tarkastella omien yhteisöelokuvien kautta, mitä sitä viimeisen vuoden aikana elokuvallisesti on saanut aikaan. Ennen kesälomia jääneet keskeneräiset työ riivaavat, työvuoden syyskierto pitää käynnistää, kurssisuunnitelmat on tehtävä, iso ratas käynnistettävä ja katse suunnattava jo ensi vuoden huhtikuuhun, mistä pirusta silloin sitten taas saisi jostain palkallisia töitä. Kaiken tämän lisäksi Microsoft, Adobe, Apple ja nykyään myös Android ahdistelevat kaiken maailman päivityksillä, ettei edes työkaluilla saa mitään kunnolla tehtyä päivityshyökkäyksien viuhuessa.

Tänään siis on taas normaali täysi työpäivä. Työlistassa tuskaisat 119 työtehtävää, joista editointitöitä katastrofaaliset 53. Editointi ei ole viimeiseen kahteen kuukauteen edistynyt paljoakaan, sen verran kuvaus- ja kulkupäiviä on takana ja editointiähky ei vain ota laantuakseen.

Tänään tarttis saada 36 työasiaa jotenkin eteenpäin työpöydällä tai ainakin siirrettyä huomiseen. Tänään täysi saada yksi Blue Sea Film Fesdtivaalien ensi-illoista "Koirankakkaa, Anu Saagim" editointua valmiiksi. Hyviksellä editoidaan tänään Onnen sirpaleet raakaleikkaus, toivottavasti valmiiksi. Illalla mennään Huittisiin kuvaamaan LUKUPIIRI lyhytelokuva. Aamupäivä kaaoksen selvittelyä ja iltapuolella sitten lisää kaaostelua.

Mitäs ennen tänä päivänä 18.8.?

Viime vuonna aamulla 7:14 meni koko päivä hienot suunnitelmat uusiks. Vähänkös otti hermoon.

Nyt menee päivän hommat kokonaan uusiks aivan liikaa. Ei kyllä paljon huonommin voisi työviikko alkaa. Arghhhhh.

Tuleekin kivirekipäivä, puolet MEKA TV työntekijöistä on pois, mutta hommia on edelleen yhtä paljon - muutenkin on minuuttiaikataulun mittaisia kiireitä.

Viime vuoden elokuussa MEKA TV hommat oli suunniteltu optimistisesti kahdelle työntekijälle, mutta kun toisen työntekijä motivaatiot olivat hukassa, niin kenelles perkeleelle ne kahden ihmisen hommat sitten jäivät kuin minulle reppanalle.

Viikkomenu viime vuonna oli tällainen;

Vuoden yksi tiukimmista työviikoista edessä. Tänään päivällä Merikarvian ryhmän kanssa suunnitellaan syksyn ohjelmaa ja editoidaan perjantain ensi-iltaa, joka on vielä aivan alkutekijöissään. Iltapäivällä kuvataan Ahlaisissa jokiniittoa ja yöllä editoidaan mitä ikinäkin jaksetaan, vielä on 6 kappaletta perjantain ensi-ilta lyhytelokuvia kesken. Huomenna tiistaina suunnitellaan Porin porukan kanssa syksyn ohjelma ja illalla Huittisten Me Itse kokoontuu. Keskiviikkona ja torstaina editoidaan pää punaisena ja editointimyllyt savuten. Perjantaina huipentuu elonkorjuu Blue Sea Film Festivaaleilla, jossa heitetään 4 tunnin esitystä SEKKin ja MEKA TV vuoden tuotoksista. Illalla juhlitaan avajaisissa mm. 4 kehitysvammaisten elokuvaryhmän 20 vuotista toimintaa. Ansaitun viikkovapaan sijaan viikonlopun kruunaa vielä Ahlaste tuupin lasten ja nuorten yötäpäivääleiri Ahlaisissa. Jokunen toimistyökin siinä sivussa on hoidettava, varsinkin laskutuksia, kun pankkitili kolisee tyhjyyttään, kun ei ole puoleentoista kuukauteen tullut mitään tuloja.

Kaksi vuotta sitten

Elokuun alku on myös näitä viheliäisiä aikoja, jolloin kaikkien tietokone ohjelmistojen insinörtit innostuvat taas tuuppaamaan kaiken maailman päivityksiä ja korjauksia meidän tavallisten työläisten kiusaksi.

Pitikin juuri sanoman, että on se niin ihmeellistä, että tietotekniikka on pelannut 4 päivää juuri niin kuin on pitänytkin. Ei olisi pitänyt sanoa. Nyt on taas kaikki kuvankäsittelyohjelmat juntturassa.

Tämäkin on elokuussa aivan normaalia;

Päikkäripölyä silmissä.

Yksi ensi-iltakin - tai aamu - oli kaksi vuotta sitten;

Tein viime yönä kaksi lyhytelokuvaa valmiiksi. Aamupalan jälkeen on kaksi ensi-iltaa tiedossa, siis Yyteriin käy yötyöläisen tie. Ensi-ilta - tai oikeastaan ensi-aamu - Yyterissä kuulostaa ihan kelpo ajatukselta.

2012 tänä päivänä oli Blue Sea Film Festivaalien avajaispäivä

Perinteisesti jo 20 vuotta alkusyksyn puuraminen katkeaa elonkorjuujuhlaan Raumalla.

Ja meillä kaikilla oli niin mukavaa Blue Sea Film Festivaalien avajaisissa, oi jospa oisit voinut olla mukana... MEKA TV ja Myötätuulen viesti myönsi Blue Sea Film Festivaaleille MYÖTÄTUULEN VIESTI 2012 DIPLOMIN festivaalien avajaisissa 17.8.2012. Perusteena mainitaan, että BSFF on maailman tasa-arvoisin elokuvafestivaali, joka on huomioinut kehitysvammaisten elokuvakulttuuria sellaisella esimerkillä jo 17. vuotta peräkkäin, josta koko maailman olisi otettava opikseen.

Samana vuonna oli myös kansainvälinen majakkapäivä päällekkäin BSFF kanssa, joten majakoita katseltiin vain elokuvissa.

Normaaliakin normaalimpi 18.8. päivä vuonna 2011

Koneeni n'ppis hukkasi johonkin ' ja ; kirjaimet. Mist'h'n t'm' johtuu?

 

 

15900 minuuttia

Työviikon 11. työpäivä, jostain tarttis taas löytyä selkäranka ja jostain tarttis aloittaa. Eilinen oli kyllä puolittainen vapaapäivä ja puolittainen työpäivä, mitään valmista ei tullut, mutta ei ollut tarkoituskaan. Pieni tauko oli paikallaan.

Maanantain 124 kohdan syksyn työlista on lyhentynyt 118 tehtävään ja editointityölista 16200 minuutista 15900 minuuttiin. Yksi maanantain 54 keskeneräisestä editointityöstä on siis poissa päiväjärjestyksestä ja 1/7 keskeneräistä radio-ohjelmastakin on valmiina.

Ennen kuin aloitan, katsotaanpas mitä on kesken. Tänään on onneksi sellainen päivä, että voi aloittaa hommat joko aakkos-, huvitus-, kiireys- tai tärkeysjärjestyksessä.

1. Ahlaste tuupilta on työpöydällä viimeistelyssä MUSTAKAAVUN YÖ, viime viikonlopun Kirotun leirin raakaleikattu lyhytelokuva. Pari kolme tuntia tähän viimeistelyyn menee, jahka tuo oikea hetki tulee. Tehtävälistan kärkipäässä.

2.-3. RadioValon Turun kurssista tehdään pieni innostus- ja opetusvideo. Täysin alkutekijöissään vielä. Pohjanmaan reisusta tulee oma radio-lyhäri.

4.-18. Me Itse reissuista ja kursseista on tulossa lyhytelokuvat Pohjanmaan reissusta, Mäntsälästä, Kotkan elokuvaleiristä, Raahen kurssista, Limingasta, Oulusta ja Tampereelta. Huittisista ja Huittisita tulee kolme lyhäriä, joita ei olla keritty muiden kiireiden vuoksi editoimaan. Merikarvialla on resinareissu kuvattu. Viime vuoden alajaospäiviltä tulee vielä vähintään yksi kooste. Osa näistä tulee sitten jakeluun joulukuussa kehitysvammaisten teemaviikolla ja osa ennemmin Me Itse YouTube kanavalle.

19.-21. Kehitysvammaisten Tukiliiton tilaama sekä myös Porin kulttuurilautakinnan tukema Osallisuuden jäljillä -sarjassa on kuvattu ja kesken jutut Eurajoelta, Tampereelta ja Porista. 

22. Kesäkuun lopussa oli Eurassa lasten ja nuorten musiikkivideokurssi, joista toinen juttu on alkutekijöissään. 

23.-25. Paikallistarinat eläviksi kuviksi -projektista on kaksi bonusvideota ja rapsa kesken. Tämän projektin paketointi on Blue Sea Film Festivaaleilla.

26. Jälkijunassa projektista on kesken raporttivideo.

27.-29. Ruskilan pysäkiltä koulutuprojekteista on kolme lyhäriä kesken. Yksi tulee Blue Sea Film Festivaaleille ensi-iltaan.

30.-36. Malike lyhäreitä on 7 kesken, viimeistelemättä tai aloittamatta. DVD julkaistaan 6.11.2015 ja editointi alkaa todenteolla Tampereella 24.-25.8.

37. Harjavallan Me Itse editoin lyhytelokuvansa PAREMMALLA AJALLA sitten paremmalla ajalla.

38. Hyvän Mielen Talon ONNEN SIRPALEITA editoidaan Hyviksessä tiistaisin, ensi-ilta 20.10.2015

39.-40. Ojantien animaatiopajalta tulee 2 animaatiota, joista toinen tulee ensi-iltaan Blue Sea Film Festivaaleille.

41.-45. Ahlaste tuupin ja MEKA TV Karvianjoki hankkeessa on kuvattu 5 lyhäriä, joiden editointia ei olla vielä aloitettukaan.

46. Yksi ihan ihkaomakin juttu on editointipöydällä.

47. Tampereen 2014 Lukutaitopäiviltä on olemassa editointimateriaalia, jotka työstetään, kun aiheeseen sopiva dead-line ilmaantuu.

46.-53. Loput kahdeksan onkin sitten sellaisia hyväntekeväisyys juttuja, joista ei saa nappulaa, mutta jotka olen luvannut, että joko minä tai joku SEKKistä tekevät sitten kun on aikaa ja tekijöitä vapaana. Inhottavia roikkuvia juttuja editointilistassa, jotka vain roikkuvat ja roikkuvat mukana, kun ei kenelläkään ole aikaa tai tilaisuutta tehdä niitä loppuun.

Kas tässäpä tämä työlista, jonka purkamiseen tarvitsen tuon 15900 minuuttia työaikaa. Ja kun uutta pukkaa kokoajan, niin saas nähdä kuinka editointiäijän tänä vuonna vielä käy.