perjantai 11. maaliskuuta 2016

Siivouspäivä kotitoimistossa hurraa!

Pitkästä aikaa ihan vain sellainen kotitoimistopäivä, ettei ole pakko tehdä hommia missään tietyssä järjestyksessä, menoallakkain on tänään pelkkää tyhjää täynnä.

Vaikka varsinaisia palkallisia työviikkotunteja on melko vähän ja vaikka toinen mokoma palkattomia on pakko tehdä, niin aina joka päivä jää jotain tekemättä ja roikkumaan. Kun kulkupäivä on 6 viikossa, niin pyyteettömiä kotitoimisto ja siivouspäiviäkin välillä tarvitaan.

Maaliskuun toinen työseurantapäiväni on nyt sitten tämänlainen.

Aloitin tämän päivä heräämällä, kuten yleensä. Herätystä ei ollut, mutta normaaliin tapaan tekemättömät työt kirkuivat sängynlaidalla häiriten unta kello 7:13, vaikka olisi saanut nukkua vaikka kuinka.

Aamukahvia keittäessä avasin loppuelämäni tiedossa olevan 130 kohdan työlistan ja tänään tarttis tehdä tai käydä läpi ja priorisoida 53 tehtävää. Ediointilista on venähtänyt taas pelottavan pitkäksi, 46 keskeneräistä editointityötä on taas tuossa painamassa työmiehen niskaa kyyryyn.

Päivän ensimmäisen tehtävän valitseminen olikin sitten helppoa. Meille tulee talvisin roskisauto kerran kuussa ja roskiksessa oli vielä tilaa. Vein heti ensitoimeksi työhuoneen roskikset juuri ennen roskisauton tuloa ja tunnen jopa pientä onnistumisen tunnetta, että olen saanut kerrankin yhden tehtävän ajoissa toimitettua.




Siivousurakkani on nyt siinä vaiheessa, että olen saanut roskakorin siistiksi ja tyhjäksi, sitten vaan muun kaaoksen kimppuun ja roskista täyttämään.



Tämä on taas näitä freelancer-reppanan palkattomia työpäiviä, jotka vain on tehtävä, jos mielii niitä palkattuja vielä joskus saada. Toisaalta näinä päivinä on kyllä tietynlainen vapaus tehdä hommia ilman minkäänlaisia tulospaineita. Akkuja lataukseen, kamerat viikon kuvauksista tyhjennykseen, kamerahuoltoa, varmuuskopiointia, allakkapäivityksiä, löysää suunnittelua, siivoamista, sähköpostin ruokoamista, työpapereiden järjestelyä, lompakon järjestelyä, talouslaskemia, viimeviikon Microsoftin tietoturvajumipäivityksiä, tavaroiden laittamista oikeille paikoille ja puolella silmällä digiboxia tyhjentäen viikon ohjelmista.

Meni tämä siivouspäivän ensimmäinen puolisko hukkaan näinkin. Nyt onkin sitten työlistassa päivän humputteluhetki ja vähän omaa aikaa. Jos sitten iltapäivällä saisi jotáin järkevää ja näkyvääkin aikaiseksi, toivossa on ainakin hyvä elää.

Se päivän toinen puolisko


Enpä tässä iltapäivälläkään mitään niin järkevää aikaan saanut, hoidin pari laskutusta, sovin pari tulevaa työasiaa sekä pari roikkuvaa asiaa, yhden lyhytelokuvan viimeistelin ja toista aloitin kauppareissun ja ruokailun jälkeen, enkä sitten päikkärien jälkeen saanut enää mitään aikaan. Nyt on kuitenkin vetelän palkattoman työpäivän jälkeen akut on nyt ladattu, kamerat tyhjennetty ja työpaperit järjestetty huomista palkallista päivää ajatellen.

Päivän 53 tehtävästä jaksoin tehdä 13, loput tekemättömät siirrän taas päiviin tuleviin.

Päivän lyhäri on muuten tämä. Me Itse kokemuspuhujista tehdään esittelysarjaa aina kun sopiva tilaisuus tulee. Jos Suomen noin 70 kehitysvammaisesta kokemuspuhujasta on nyt kolmesta tehty oma esittelypätkä, niin se tietää sitä, että 67 ei olla vielä tehty. Työsarkaa siis riittää, vielä kun saisi tähän toimivan rahoituksen jostain.


Mikkoa ja muitakin Suomen kokemuspuhujia saa tilattua puhujakeikoille Me Itse toimiston kautta Tampereelta. Satakunnan meikäläisten puhujia keikoille sopii kysyä myös SEKKistä ja MEKA TV:ltä.  

keskiviikko 2. maaliskuuta 2016

Normipäivän työkirjan purkua

Seurataanpas tänään, mitä tuo Työhuone Impolan 2016 TYÖKIRJA pitää tänään armon päivänä 3.3.2016 sisällään ja miten huonosti siitä selviänkään tänään. Työseurantapäivä siis, joita olen aika ajoin pitänyt 1988 lähtien.

Minun 2016 TYÖKIRJA avautuu ensin Tehtäväkirjaan, johon on listattu kaikki aukinaiset tehtävät. 





Eilen olin ajatellut, että nukun tänään pitkään ja aloitan päivän tehtävät 8:00. Heräsin kuitenkin jo 6:11, kun päivän hommelit ilkkuivat sängynlaidalla, eikä siinä metelissä enää tullut uni. 


Tehtävälistan priorisointi järjestys on tämä; päivämäärä, tärkeysaste ja oletettu kellonaika, milloin käsittelen kyseistä hommelia. Sitten päivälistaan on merkitty tehtävän laji, varsinainen tehtävä muistiinpanoineen, kuittaus ja mahdolliset linkit. Yhdeltä sivulta näen myös kuukauden menot ja muistilappuja tehtävistä.


Aamukahvin keitto ei kuulu työtehtäviin, vaan se on jokapäiväinen elämäntapa, joten sitä en kirjaa tehtävälistaan. Eikä siinä muitakaan elämäntapatoimia ole kirjattu, mutta jokapäiväiseen tehtävälistaan kuuluu kotiaamusiivous. Työpöytä imaisee tämän äijän helposti uumeniinsa, joten työlistassa seisoo tuo rutiinitehtävä, että eiliset astiat tiskikoneeseen, lojuvat pyykit pesukoneeseen ja muutaman pöydän raivaaminen siihen tilaan, että siinä mahtuu jotain tekemään. Pieni 15 minuutin pakollinen jokapäiväinen kotiaamusiivous ei pelasta kaaosta, mutta joku pieni homma siirtyy päivän työlistasta sitten seuraavalle päivälle. 


Tämän päivän 126 tehtävästä ja päivän 41 tehtävän listasta yksi homma siirrettynä tältä päivältä huomiseen.


Ennen kello 8:00 suunnittelemaani päivän alkua olin siis saanut jo yhden tehtävän pois käsistä, mutta työtehtävien priorisointiin ja päivittämiseen hurahti puolisen tuntia. 


Palkallisia työtunteja on tänään vain kolme, mutta tehtävälistassa on koko mokoma tehtäviä, joita täytyisi edistää, jotta työt loppuisi kokonaan. Mutta koska allakkaan sidottuja palkallisia työtunteja ei ole, niin suoristan käppyräistä työlistaa siinä järjestyksessä kuin huvittaa.


Toinen tehtävä on digiboxin ajastus. Päivän Emmerdalet ja Hercule Poirotit tulevat juuri siihen aikaa kun olen tienaamassa tämän päivän kapeita leivänsiivuja. Ja koska huomenna aamulla tulee kiire, ohjelmoin digiboxiin myös huomisen ohjelmat, jottei tarvitse vaivata päätä tuolla huomennakaan. Digiboxi on siitä mukava keksintö, että yleensä pääsen vain harvoin silloin television ääreen, kun ohjelmat tulevat, eikä ohjelmat tule yleensä silloin, kun olen valmis keskittymään niihin. Eipä paljoa 15 kanavalta digiboxitettavaa löydy kahden päivän aikana, Emmerdalen ja Poiritin lisäksi vain Aki Kaurismäen Juha tallentuu boxiin, muu ohjelmatuotanto saa mennä menojaan.


Seuraavaksi kirjaan OMAKIRJAan päivän painon, askelmittarin lukemat ja paikat, missä edellisenä päivänä tuli käveltyä. Murheenryyni tuokin kirja, viime syksystä kävelyaskeleet ja painolukemat ovat toinen huolestuttavasti pienentynyt ja toinen huolestuttavasti suurentunut. OMAKIRJA toimii henkilökohtaisena mielialamittarina ja se kertoo, että viime syksy ja tämä alkuvuosi ovat olleet aikamoisen rankkoja. Viime syksynä oli liikaa töitä ja tänä alkuvuonna toimintaa jarruttaa uhkaava työttömyys. Tarttis vaan jaksaa lähteä joka päivä kävelemään, mutta puhdittomuus vaivaa.


Työlistan ulkopuolelta tuli Windows 10 aiheuttama aikasyöppöongelma, jonka ratkomiseen minulta meni puolisen tuntia, ennen kuin pääsin taas jatkamaan päivän tehtäviä puoli tuntia aikataulustani jäljessä.


Sitten taas työlistan kimppuun. Päivän sähköpostisiivous, allakkapäivitykset, päivän työpaperit kuntoon, päivän palaveriin valmistautuminen ja kesän murheiden kanssa päätä seinään lyöminen sekä pari muuta pikkujutun tekemistä ovat nyt lyhentäneet päivän 41 kohdan työlistaa 34 tekemättömään tehtävään. 


Nyt sitten kello 10:00 SEKK viikkopalaveriin ihmettelemään maailman menoa sieltäpäin katsoen.



Puoli-iltapäivä

SEKKin viikkopalaverin jälkeen otin omaa aikaa, kävin hiihtämässä, tein sapuskaa ja katselin eilisen päivän Emmerdalet. Vähän löysää pikkusiivoamista ja pari pikkutehtävää, varmuuskopiointia, akkujen lataamista, kameroiden tyhjennystä, niin päivän tehtäväluettelo onkin jo kutistunut 26 päivätehtävän mittaiseksi.

Vaan tuskinpa saan tänään enää paljoa muuta tehtyä kuin päivän kolmen tunnin palkallisen osion ja ajella Ahlaisiin ja takaisin.


Nyt siis Ahlaisten nuorten kanssa alpakoita kuvaamaan.



Ilta




Kävi vähän niin kuin epäilinkin, että Ahlaisiin ajeluun ja kahden lyhärin kuvaamiseen meni ehtoon tarmo, joten eipä tässä iltasella paljoa muuta jaksa illasta kertoa kuin kiitos ja hyvää yötä.

Pari pikkuhommaa nypin vielä työlistasta pois ja päivän saldoksi jäi vielä 21 tekemätöntä tehtävää, mitä en tänään jaksanut tai ehtinyt edes aloittaa.