Tämä on siis 4. päivä, jolloin toimintasuunnitelmissani on normaalin 8 tunnin työpäivän lisäksi aloittaa päivä 3 minuuttia aiemmin ja lopettaa 3 minuuttia aiemmin Suomen hallituksen Kiky -sopimuksen mukaisesti.
Normaalisti herään päivän hommiin töiden mukaan. Jos on kiire, niin aloitan päivän työt joskus 6:00 jälkeen. Tällä viikolla olen siis aloittanut 5:57 tarkoituksena nostaa Suomea ja omaa kilpailukykyäni. Se, että aloitan päivän työt kello 5:57 tarkoittaa sitä, että minun on laitettava kello soimaan jo 5:45, jotta ehtisin työhuoneelleni ajoissa 5:57 valmiina päivän aherruksiin.
Tämän työviikon säännöllisyys ja Kiky -minuutit alkavat jo painaa, tänään pääsin sängystä ylös vasta 5:53. Onneksi minulla on työmatkaa sängystä työhuoneelle vain 16 askelta, joten raahauduin kyllä ajoissa Suomen kilpailukykyä nostamaan.
Toimintasuunnitelmien mukaan minulla pitäisi olla nyt 21 Kiky -minuuttia tehtynä tässä torstai-aamuna. Eilinen vauhdikas työpäivä venyi tosin 113 minuutilla joten todellisuudessa minulle on 21 minuutin sijaan kerääntynyt yhteensä jo 370 Kiky -minuuttia.
Tämän aamun väsymys kyllä sai minut taas miettimään koko Kiky -sopimuksen mielekkyyttä, kun aamulla minulle tapahtui sellainen katastrofi, että olin kyllä ladannut kahvikeittimen päälle, mutta olin unohtanut laittaa keittimen päällle. Tuon hirveän mokan vuoksi menetin kyllä monta normityöminuuttia aivan hukkaan.
Suomen kilpailukyvyn onneksi olen pienipalkkainen, eikä muutaman minuutin hukkatyöstä ja mokasta tule suurta taloudellista vahinkoa. Ajatelkaas, jos olisin hyväpalkkainen johtaja, niin tuo kahvikeitinmoka olisi maksanut satoja euroja Suomen kilpailukyvylle. Nyt meni vain minun itsetuntoni koetukselle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti