Minun 2016 TYÖKIRJA avautuu ensin Tehtäväkirjaan, johon on listattu kaikki aukinaiset tehtävät.
Eilen olin ajatellut, että nukun tänään pitkään ja aloitan päivän tehtävät 8:00. Heräsin kuitenkin jo 6:11, kun päivän hommelit ilkkuivat sängynlaidalla, eikä siinä metelissä enää tullut uni.
Tehtävälistan priorisointi järjestys on tämä; päivämäärä, tärkeysaste ja oletettu kellonaika, milloin käsittelen kyseistä hommelia. Sitten päivälistaan on merkitty tehtävän laji, varsinainen tehtävä muistiinpanoineen, kuittaus ja mahdolliset linkit. Yhdeltä sivulta näen myös kuukauden menot ja muistilappuja tehtävistä.
Aamukahvin keitto ei kuulu työtehtäviin, vaan se on jokapäiväinen elämäntapa, joten sitä en kirjaa tehtävälistaan. Eikä siinä muitakaan elämäntapatoimia ole kirjattu, mutta jokapäiväiseen tehtävälistaan kuuluu kotiaamusiivous. Työpöytä imaisee tämän äijän helposti uumeniinsa, joten työlistassa seisoo tuo rutiinitehtävä, että eiliset astiat tiskikoneeseen, lojuvat pyykit pesukoneeseen ja muutaman pöydän raivaaminen siihen tilaan, että siinä mahtuu jotain tekemään. Pieni 15 minuutin pakollinen jokapäiväinen kotiaamusiivous ei pelasta kaaosta, mutta joku pieni homma siirtyy päivän työlistasta sitten seuraavalle päivälle.
Tämän päivän 126 tehtävästä ja päivän 41 tehtävän listasta yksi homma siirrettynä tältä päivältä huomiseen.
Ennen kello 8:00 suunnittelemaani päivän alkua olin siis saanut jo yhden tehtävän pois käsistä, mutta työtehtävien priorisointiin ja päivittämiseen hurahti puolisen tuntia.
Palkallisia työtunteja on tänään vain kolme, mutta tehtävälistassa on koko mokoma tehtäviä, joita täytyisi edistää, jotta työt loppuisi kokonaan. Mutta koska allakkaan sidottuja palkallisia työtunteja ei ole, niin suoristan käppyräistä työlistaa siinä järjestyksessä kuin huvittaa.
Toinen tehtävä on digiboxin ajastus. Päivän Emmerdalet ja Hercule Poirotit tulevat juuri siihen aikaa kun olen tienaamassa tämän päivän kapeita leivänsiivuja. Ja koska huomenna aamulla tulee kiire, ohjelmoin digiboxiin myös huomisen ohjelmat, jottei tarvitse vaivata päätä tuolla huomennakaan. Digiboxi on siitä mukava keksintö, että yleensä pääsen vain harvoin silloin television ääreen, kun ohjelmat tulevat, eikä ohjelmat tule yleensä silloin, kun olen valmis keskittymään niihin. Eipä paljoa 15 kanavalta digiboxitettavaa löydy kahden päivän aikana, Emmerdalen ja Poiritin lisäksi vain Aki Kaurismäen Juha tallentuu boxiin, muu ohjelmatuotanto saa mennä menojaan.
Seuraavaksi kirjaan OMAKIRJAan päivän painon, askelmittarin lukemat ja paikat, missä edellisenä päivänä tuli käveltyä. Murheenryyni tuokin kirja, viime syksystä kävelyaskeleet ja painolukemat ovat toinen huolestuttavasti pienentynyt ja toinen huolestuttavasti suurentunut. OMAKIRJA toimii henkilökohtaisena mielialamittarina ja se kertoo, että viime syksy ja tämä alkuvuosi ovat olleet aikamoisen rankkoja. Viime syksynä oli liikaa töitä ja tänä alkuvuonna toimintaa jarruttaa uhkaava työttömyys. Tarttis vaan jaksaa lähteä joka päivä kävelemään, mutta puhdittomuus vaivaa.
Työlistan ulkopuolelta tuli Windows 10 aiheuttama aikasyöppöongelma, jonka ratkomiseen minulta meni puolisen tuntia, ennen kuin pääsin taas jatkamaan päivän tehtäviä puoli tuntia aikataulustani jäljessä.
Sitten taas työlistan kimppuun. Päivän sähköpostisiivous, allakkapäivitykset, päivän työpaperit kuntoon, päivän palaveriin valmistautuminen ja kesän murheiden kanssa päätä seinään lyöminen sekä pari muuta pikkujutun tekemistä ovat nyt lyhentäneet päivän 41 kohdan työlistaa 34 tekemättömään tehtävään.
Nyt sitten kello 10:00 SEKK viikkopalaveriin ihmettelemään maailman menoa sieltäpäin katsoen.
Puoli-iltapäivä
SEKKin viikkopalaverin jälkeen otin omaa aikaa, kävin hiihtämässä, tein sapuskaa ja katselin eilisen päivän Emmerdalet. Vähän löysää pikkusiivoamista ja pari pikkutehtävää, varmuuskopiointia, akkujen lataamista, kameroiden tyhjennystä, niin päivän tehtäväluettelo onkin jo kutistunut 26 päivätehtävän mittaiseksi.Vaan tuskinpa saan tänään enää paljoa muuta tehtyä kuin päivän kolmen tunnin palkallisen osion ja ajella Ahlaisiin ja takaisin.
Nyt siis Ahlaisten nuorten kanssa alpakoita kuvaamaan.
Ilta
Kävi vähän niin kuin epäilinkin, että Ahlaisiin ajeluun ja kahden lyhärin kuvaamiseen meni ehtoon tarmo, joten eipä tässä iltasella paljoa muuta jaksa illasta kertoa kuin kiitos ja hyvää yötä.
Pari pikkuhommaa nypin vielä työlistasta pois ja päivän saldoksi jäi vielä 21 tekemätöntä tehtävää, mitä en tänään jaksanut tai ehtinyt edes aloittaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti