Nukuin tänään tavallista pidempää ja heräsin vasta 6:45, joten päivä oli jo pitkällä ennen kuin sain itseni kammettua ylös sängystä.
Syyskuun ensimmäinen vapaapäivä on vielä pitämättä ja lokakuu on jo alkanut. Näillä näkymin ensimmäinen syyskuun vapaapäivistä häämöttää jo lokakuun puolivälissä. Ja saattaapi olla, että voin pitää jopa yhden päivä ellei peräti kahden päivän syysloman.
Tällainen 7 viikon työputki ei ole minun sekavassa työhistoriassani mitenkään poikkeuksellista. Yksi 8 viikon työputki vuodessa on normaalia työssä, jolloin töitä on tehtävä silloin kun niitä on. Tänä vuonna tämä tavanomainen syksyn työputki on siis tavanomaista lyhyempi itse asiassa. Alan ilmeisesti tulla vanhaksi, ei vaan enää jaksa niin kuin ennen, kyllä tässä iässä vähintään joka seitsemäs viikko pitää olla vähintään yksi vapaapäivä.
Työ ei minua vaivaa. Hommat ovat kaikki yes, mutta kaipaan minäkin aina välillä oikeita kokonaisia vapaapäiviä. Kun jonkun homman saa tehtyä, pitäisi olla palautumisaikaa ja aikaa nauttia työnsä tuloksista ilman että kaksi uutta hommaa hyökkää samantien päälle. Palautumisajan puute on väsyttävää, ei itse työ.
Aamusella työkaaosta selvitellessä toisella kädellä akkuja ladaten tein pientä kotisiivoa. Sitten vein auton katsastushuoltoon ja katsastukseen. Auto on minulla myös tällainen veteen piirretty asia, jos minulla ei olisi työtä, tarvitsisinko omaa autoa lainkaan? Meidän perheessä riittäisi yksi auto, jos olisin työtön, mutta kun molemmat tarvitsevat autoa työssä usein samanaikaisesti, toinen auto helpottaa elämistä ja elinkeinon harjoittamista suunnattomasti.
Auto on minulle välttämätön työkalu, jolla vien omaa ja muidenkin työelämää noin 20000 kilometriä eteenpäin vuodessa. Tarkkaan ottaen tälläkin hetkellä minulta loppuisi lähes kaikki työt, jos minulla ei olisi autoa käytössä, joten aika riippuvainen mokomasta peltitoosasta olen.
Autohuollosta tullessa pidin vapaa-aikaa kävellessäni kotiin ihastuttavassa syyskelissä. Oli mukavaa rauhassa viettää omaa laatuaikaa.
Kotiin tullessa päivän ensimmäiseen palkkatuntiin on vielä aikaa vajaa tunti, joten en saa muuta järkevää taaskaan aikaan, muuta kuin nämä muutamat sanat tähän.
Viime aikoina olenkin ollut enimmäkseen tyytymätön, etten ole jaksanut jäsentää omaa työkaaosta tarpeeksi. Viime päivinä pitkä työputki on alkanut näkyä jo siinäkin, että olen varsinainen kävelevä Bermudan kolmio, kaikki mitä vähäksikin aikaa lasken käsistäni, menee hukkaan välittömästi. Olen koittanut vasemmalla kädellä vähän järkeistää työhuoneen jäjestystä, mutta eihän siinäkään mitään järkeä ole, kun tavarat muuttavat paikasta toiseen hakien omaa paikkaansa ja näiden epätavallisessa paikassa olevien työkalujen hakemiseen menee päivässä kohtuuttoman paljon aikaa.
Päivän ensimmäinen palkallinen työtunti on tänään Ruskilan koululla kello 10:00, jossa suunnittelemme 5-6 luokkalaisten kanssa kahta elokuvaprojektia. Sitten parin tunnin joutavan ajan jälkeen tulee päivän toinen palkallinen työtunti Kaasmarkussa kello 14:00, jossa suunnitellaan myös paikallistarina elokuvan tekemistä lasten ja nuorten kanssa. Päivän kolmas palkallinen tunti on illalla 18:30, jolloin kuvataan Noormarkun perämetsässä Pääskynparven syysleirin toimintaa.
Ajokilometrejä näiden kolmen työtunnin takia tulee 104 kilometriä. Ja omalla ajalla tietenkin. Tähän luppoaikaan voisin varustautua ottamalla autoon jonkun hyvän levyn. Harry Chapinia on viime aikoina tullut kuunneltua matkalla, miksei siis tänäänkin tällaista laatuaikaa matkaksi voisi tavoitella?
Jossain välissä pitää sitten vielä hakea katsastettu ja kunnostettu auto. Toiseen autoon tarttis vaihtaa ehjä ajovalo, näkisi sitten syksyn hämärässä paremmin ajella ja hirviä väistellä. Toimistotöitä, siivoamista ja editointeja olisi odottamassa vino pino. Päivän sirpalemaisuudesta ei oikein jaksa mitään isompaa aloittaa ja väsymys pikkuhommiin tekee kiusaa.
Miinuksen puolelle menee siis tämäkin työpäivä. Kolmen tunnin palkka on paljon pienempi kuin päivän autohuolto ja katsastus. Ehkäpä olisi joku nippelityötunti hyvä jostain keskeneräisestä hommasta napsaista vai luumuilisiko vain oman ajan kanssa jonkun jonninjoutavan oman tehtävän parissa?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti